Uusi teksti

Käärmeenkantaja

29.11. - 17.12.

elementti: vesi

planeetta:
Saturnus

 

 

Uusi teksti

 

Asklepios

Uusip teksti

Hippokrateen toteamus, jossa hän pohdiskelee mielen ja ruumiin välistä yhteyttä:



Lääkärille on tärkeämpää tietää millaisella persoonalla sairaus on kuin
mikä sairaus hänellä on.

 





Käärmeenkantaja on koostaan huolimatta vaikeasti hahmotettava tähdistö.
Taivaankannella se on Herkuleksen ja Skorpionin välissä
näkyen parhaiten alkusyksyllä tai loppukeväällä.
Jaksolla, jolloin Aurinko tähdistössä, tähdistö "ilta-aikaan" osittain näkösällä,
mutta erittäin matalalla lähellä taivaanrantaa.



Päivällä tähdistö taas kokonaan näkyvissä,
vaan kuka sitä talven hämärässä valossa pystyy näkemään.

Tähdistössä viisi tähteä, joista kirkkain on Rasalhague.
Suomeksi Käärmeenkerääjän pää.




Mytologia:

Asklepios oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkintätaidon ja parantamisen jumala, vaikka syntyikin alunperin kuolevaiseksi prinsessa Koronikselle ja jumala Apollonille. Koroniksen äitiydestä on muutamia versioita: erään mukaan hän oli uskoton, siitä Apollon sai tiedon vakoilijaksi lähetetyltä korpilta tai hän itse näki ennustajan lahjoillaan tapahtuman.
 

Raskaana olevan äidin surmasi joko Apollon tai hänen sisko, Artemis.


Kun Koroniksen ruumis poltettiin hautaroviolla, viimehetkessä vauva päätettiin pelastaa liekeiltä. Sen jälkeen isä, jumala Apollon, antoi hänet viisaalle ja lempeälle kentauri Kheironille, joka opetti pojalle parantamista ja metsästämistä.

** Ovid, Metamorphoses 2. 620 ff

Eräänä päivänä Ocyroe, kentaurin tytär saapui. Hän ei ollut ainoastaan opppinut isänsä taitoja, vaan osasi myös kertoa kohtalon synkkiä salaisuuksia. Mystisessä profetoinnin tilassa, jolloin tyttö tunsi sydämeensä kätkemän jumalaisen intohimon hehkun, hän silmillään katsoi tarkasti lasta: ”Kasva vahvaksi, rakas poika”, hän sanoi, ”Maailman parantaja. Usein ihmiset tulevat olemaan sinulle velkaa terveytensä ja elämänsä, ja sinulla tulee olemaan oikeus voittaa takaisin kuolleet sielut, vaan jos uskallat uhmata jumalia, Zeuksen salama pysäyttää sinut lahjasi toisen kerran tuhoten. Sinä, nyt jumalallinen, tulet kuolleeksi ruumiiksi, ja ruumiista jumalaiseksi jälleen ja kahdesti tulet kohtalosi toistamaan."

Tämän jälkeen hän ennusti isänsä kohtalon. Se oli tytön viimeinen ennustus.

Toisen tradition mukaan Koronis synnytti vauvan, jätti hänet sitten Tittheion vuorelle. Siellä vauvaa ruokki vuohi ja vartioi koira, lopulta hänet löysi paimen, joka näki lapsen salamankaltaisen valon ympäröimänä.

Kentaurin luona hän sai oppinsa ihmissuvun kaikkien tautien ja sairauksien parantamisesta:

*** Pindar, Pythian Ode 3.

Jokaiselle luokseen saapuvalle, joilla eräillä rutto märkivillä haavoilla, eräät harmaan pronssiaseen iskuista haavoittuneita tai lingon kivestä musertuneita, joillakin raajat kesän polttavan kuumuuden tai talven kylmyyden tuhoamat, jokaiselle ja erilaiselle sairaudelle hän teki lääkkeen ja antoi helpotuksen tuskasta. Jotkut hän paransi loitsujen lempeällä laulannalla uneen tuudittaen, toiset lievittävillä lääkeannoksilla, tai hän kietoi raajojen ympärille lääkeaineissa liotettuja kääreitä tai kääri raajat hoitavilla voiteilla, ja toiset hän teki eheäksi kirurgin veitsellä.

 

Asklepioksen varttuessa aikuiseksi, tieto levisi kaikkialle, että hän ei pelkästään parantanut kaikkia sairaita, vaan herätti kuolleetkin eläviksi. Kyvyn saamisesta on myös kaksi tarinaa, jonka toisen symboliikka on siirtynyt tähän päivään. Siinä Asklepios on kutsuttu parantamaan Glaucus, tapauksena toivoton: …

Yht'äkkiä ajatuksiinsa vaipunut, sauvaa kädessään pitävä Asklepios havahtuu. Tulee Käärme! Se kietoutuu sauvan ympärille. Hän iskee sitä sauvalla yhä uudestaan ja uudestaan, kun se yrittää paeta. Hän tappaa sen. Tulee toinen käärme, joka kantaa suussaan yrttiä. Sen käärme laskee kuolleen pään päälle. Kun se on tehty, molemmat pakenevat paikalta. Tästä lähtien Asklepios käytti samaa yrttiä samalla vaikutuksella ihmisiin. Lopulta närkästynyt manalan valtias Haades teki Zeukselle valituksen, jossa hän syytti parantajan vahingoittavan vainajien valtakuntaa: - kuolleiden määrä vähenee tasaisesti tuon Asklepioksen parantaessa ihmisiä. Joten Zeus surmasi hänet ukonnuolella. Jotkut taas sanovat hänen hyväksyneen kullan eräästä tai eräistä kuolleista herättämisistä, siitä Zeus vihastui ja sinkosi salaman.


Apollon puolestaan suuttui poikansa surmasta. Siksi enimmät kostotoimet välttääkseen Zeus herätti Asklepioksen elävien maailmaan, mutta hänen paikka ei enää ollut maankamaralla, vaan taivaalla Käärmeenkantajana.



Kreikassa häntä palvottiin joka puolella. Askelepiokselle omistettuja temppeleitä rakennettiin terveellisille paikoille. Usein ne sijaitsivat kukkuloilla kaupungin ulkopuolella tai lähellä lähteitä, joissa uskottiin olevan parantavia voimia. Temppelin portin yläpuolella luki: ”Ainoastaan puhtaat astuvat tähän temppeliin. Puhdas on hän, jolla on vain puhtaita ajatuksia.” Sen vuoksi temppeliin saavuttaessa tapahtui rituaalinen puhdistautuminen. Tavallisesti hoitoa etsivät yöpyivät yön tai kaksi, silloin nähdyt *unet kerrottiin papille, joka ne tulkittuaan sai tiedon oikeasta hoitomuodosta sekä lääkinnästä. Asklepiosta kunnioittaen tietyn tyyppistä ei-myrkyllistä käärmettä käytettiin rituaaleissa, nuo käärmeet myös luikertelivat vapaasti yöpyjien makuutiloissa. Kaiken kaikkiaan lääkintätaidon jumalaa palvottiin yli 300 temppelissä, jotka toimivat samalla terveydenhuollon keskeisinä paikkoina.


Kreikkalainen Hippokrates (460 – 377 eKr.), länsimaisen lääkätieteen isä, kuului Kosin temppelissä työskennelleeseen lääkärien koulukuntaan. Lääketieteen isä hän oli siksi, koska hän ensimmäisenä selitti, että sairaudet eivät ole jumalten tai henkien aiheuttamia, vaan niihin löytyy luonnollinen syy. Lisäksi hän tahtoi erottaa lääkärintaidon pappeudesta. Hänestä on lähtöisin Hippokrateen vala, jonka alkusanoissa mainitaan antiikin Kreikan jumalten nimet:


Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen, Hygieian ja Panakeian ja kaikkien jumalien ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen kykyni ja harkintani mukaan täyttämään tämän valan ja kirjallisen sitoumuksen. … ... 


Kokonaisen valan ajatus on ollut pohja nykyisin Suomessa käytössä olevalle lääkärinvalalle.
Asklepioksen symboli, käärmesauva, on puolestaan lääketieteen, lääkärien ja apteekkarien tunnus.

*temppeliuni

**Ovid eli Publius Ovidius Naso (20.3.43 eKr. - 17 tai 18 jKr.) oli roomalainen runoilija sekä kirjailija. Kunnianhimoisin ja suosituin hänen teoksista on Metamorphoses, suomennettuna Muodonmuutokset. Sen Ovid kirjoitti ennen vuotta 8 jKr., samoihin aikoihin keisari Augustus karkoitti runoilijan maanpakoon. Syy karkoitukseen on epäselvä.

*** Pindar eli Pindaros (n. 518 - n. 438 eKr.) oli kreikkalainen runoilija, joka oodeissaan ylisti urheilulajeja tahtoen näin ylevöittää omaa aikaansa ja urheilijoitten suuria hetkiä. Oodissa Pythian 3 hän kuvasi hevosurheilua. Siinä myyttinen päähahmo oli Asklepios.